Keltaista koivunlehdistä

Juhannuksen saunavihdat päätyivät meillä kasvivärjäyskokeiluni materiaaleiksi. Minulla odotti kotona luonnonvalkoista merinovillaa juuri tätä tarkoitusta varten, ja vaikka alunperin olin ajatellut värjätä ne joillain kukilla, tuntui haaskaukselta heittää kerran käytetyt saunavihdat menemään hyödyntämättä niitä millään tavalla. Lehtiä vihdoista tulikin jollain ihme tuurilla juuri 200 grammaa, eli sopivasti 100 lankagramman värjäämiseen.

Lehdet olin kuivattanut, sillä en ollut varma, milloin pääsisin värjäyspuuhiin. Kuivattuja lehtiä liotin yön yli vedessä ennen käyttöä. Puretukseen käytin n. 15 grammaa alunaa, jonka lisäsin värjäysliemen sekaan, enkä siis esipurettanut lankojani millään tavalla. Aluksi laitoin liemeen siis ne suunnitellut 100 grammaa luonnonvalkoista lankaa, mutta niiden valmistuttua päätin lisätä vielä samaan liemeen 100 grammaa vaaleaa mintunvihreää lankaa, joka ei sellaisenaan miellyttänyt silmääni.

Alunperin valkoisesta langasta tuli keltaista. En tiedä, millä muulla sitä voisi kuvata, sillä se on keltaista kuin voikukka tai keltaista kuin keltainen legopalikka. Vaalea mintunvihreä muuttui sitruunankeltaiseksi. Ainakin oma näyttöni vääristää kuvien värejä hieman.

Seuraavaksi aion yrittää saada jotain muuta väriä. Lupiineita on ainakin tällä hetkellä tienvarret pullollaan.

Kolmiohuivi

Tikuiltani tippui hiljattain ihanan pehmeä merinovillainen kolmiohuivi. Se sopii niin kaulaan kietaistavaksi kuin hartioita lämmittämään esimerkiksi sateisena juhannusyönä, vaikka talven viimoja ajatellen tämän neuloinkin.

Lanka: Drops baby merino (n. 220g)

Tikut: 4mm

Malli: Novita -lehti (talvi 2016)

Ohjetta noudatin aina silloin tällöin, ja välillä vaihtelin väriä ja raidan paksuutta ihan vain siksi, ettei tekeminen alkaisi puuduttaa. Tämän tyyppinen malli sopisi tosi hyvin myös jämälankatyöksi, mutta itselläni ei jämämerinoita ollut riittävästi, joten ihan varta vasten ostin langat tähän. Tuo vanhan ajan roosa kyllä tympi minua koko neulomisprosessin ajan, mutta valmiissa työssä se näyttääkin ihan kivalta. Käykö muille koskaan niin?

Oli muuten ensimmäinen kerta, kun käytin puikkoina cubicseja. Tilasin hiljattain netistä kasan erimittaisia ja -paksuisia pyöröpuikkoja, ja otin vahingossa jotkut niistä neliskanttisina, mutta eipä tuo haitannut. Ihan hyvät tikut olivat, vaikka perinteiset pyöreät ehkä omaan käteeni sopivatkin paremmin.

Virkattuja pöllöjä

Nämä menevät vähän "kunhan nyt tein" -osastoon, mutta saanen joka tapauksessa esitellä: äitipöllö ja vauvapöllö. Inspiraatio näihin tuli Pinterestistä, mutta fiiliksen mukaan virkkailin ilman ohjetta.

Lanka: äitipöllössä Novita bambu & Grønhøj Garn Carolina, vauvapöllössä Novita Hile

Koukku: 3mm, 6mm

Ei näillä rehellisyyden nimissä kamalasti ole leikittykään. mutta ihanan pehmeä on ainakin tuo isompi, bambulangasta tehty pöllö. Jälkiviisaana sanoisin, että olisi kannattanut tehdä siitä vielä vähän isompi, jotta sitä olisi voinut käyttää vaikka tyynynä. Pienemmän kohdalla laiskistuin, ja tein silmät vaan valkoisen kankaan ja mustan tussin avulla. Pesukoneesta tuo pienempi kun tuskin selviäisi muutenkaan, joten tussisilmät eivät siinä mielessä tilannetta hirveästi pahenna.

Hauska ja nopea työ joka tapauksessa sellaisille, jotka haluavat kuluttaa jämälankavarastojaan ja tykkäävät tällaisesta pikku näpertelystä, jota näiden silmien ja nokkien kanssa saa harrastaa.

Villapaita perintölangoista

Minulla on kasoittain isoäidiltäni perittyjä lankoja, joista osa on vyötteettömiä mysteerikeriä, ja osa ihanan (ja kamalan) nostalgisia lankoja, joita ei vuosikymmeniin ole enää valmistettu. Isoäitini kuoli siis jo 1990 -luvun alussa, joten mistään viime vuoden tuotteista ei todellakaan ole kysymys, vaan ihan aidoista retrolangoista.

Yksi tällaisista retrohelmistä on Novita Victoria, jota varastossani on yhteensä melkein kilon verran kolmessa eri värissä. Novitan mukaan sitä valmistettiin vähän aikaa joskus 1980 -luvun puolivälissä, ja ilmeisen hyvä lanka se mummini mielestä oli, kun hän on sitä hamstrannut niin paljon. Minusta lanka on hieman hankala neuloa, sillä se ei ole tasapaksua, vaan sisältää eri kokoisia villanyppyjä, mutta toisaalta neulepinta on ihan kaunista kun vaan jaksaa pyörittää lankaa puikoilla.

Ihan vaan lankaa kokeillakseni neuloin siitä tyttärelleni villapaidan. Sen kummempaa ohjetta minulla ei ollut. Neuloin sekä vartalokappaleen että hihat pyörönä alhaalta ylöspäin, ja yhdistin kaikki lopulta edelleen pyörönä neuloen. Tyttäreni sai itse valita napit kaulukseen, ja hän halusi niistä eri väriset.

Lankaa tähän meni todella vähän, n. 150 grammaa, joten minulla on edelleen kauhea kasa tätä jäljellä. Mitähän siitä tekisi?

Toran panta

Tässäpä työ, joka oli helppo ja nopea neuloa, mutta vaikea kuvata. Kyseessä on Toran panta, jonka ohje on Klompelompe -kirjassa. Tein niitä kaksi, mustan itselleni ja vihreän tyttärelleni. Malli on minusta kaunis, vaikka jälkeen päin ajatellen olisi ehkä kannattanut tehdä tällä tyylillä ihan pipo, mikä olisi ehkä ollut käytännöllisempi valinta kuin tällainen panta. Ihanalta nämä kuitenkin tuntuvat päässä, kuten tietysti melkein kaikki merinovillasta neulottu.

Lanka: Drops Merino Extra Fine

Tikut: 3,5 mm

Malli: Toran panta Klompelompe -kirjasta

Musta on kyllä neuletöissä hankala väri. Se on paitsi rasittavahko neuloa, myös lähes mahdoton kuvattava ainakin minun valokuvaustaidoillani. Aikuisen vaatteissa se kuitenkin on niin helppo ja käytännöllinen valinta. Tyttäreni mielestä nämä pannat näyttivät ihan prinsessan kruunuilta.

Tossut äidille ja tyttärelle

Tyttäreni pyysi taannoin, että kierittelisin langasta hänelle nalletossut. Langat hän sai itse valita jämälankavarastostani. Lopputulos näytti kuulemma hieman enemmän hiireltä kuin nallelta, mutta kelpasi. "Muuten ihan hyvät, äiti", hän totesi, laittoi tossut jalkaansa ja paineli leikkimään.

Omissa tossuissani ei ole sen kummempaa tarinaa, kuin että näin Instagramissa jonkun tehneen tuollaiset kukkatossut ja kopioin idean. Kukan ohje on Lankahelvetti -blogista, muutoin malli on ihan vapaata sooloiluani.

Omissa tossuissani lanka on Nordian Ville ja kukassa Hjertegarn Lima, virkattu 3,5 mm koukulla. Tyttären tossujen langat ovat pyörineet vyötteettöminä niin monta vuotta jämälankakasassani, etten millään muista, mitä ovat merkeiltänsä. Villasekoitteita joka tapauksessa.

Näistä kukkatossuista tuli minusta ihanat, ja nalletossutkin miellyttävät käyttäjäänsä, joten tyytyväisin mielin voi alkaa miettiä seuraavaa projektia.